| Table of Content Zone | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ||||||||
|
Termi | Selite |
|---|---|
Asiakas | Henkilö, joka käyttää |
palveluja. Tällä tarkoitetaan mm. sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua asiakasta ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettua potilasta. Palvelusetelien käytön laajetessa sekä käytettäessä ostopalveluja saman tietojärjestelmän kautta, voi asiakkaan merkitys laajentua tarkoittamaan muitakin vielä määrittelemättömiä palveluiden asiakkaita. | |
Asiakasseteli | Asiakassetelillä tarkoitetaan sitoumusta korvata asiakkaan saaman palvelun kustannukset asiakassetelissä määrättyyn arvoon saakka. Setelissä määritellään palveluja ja niiden enimmäiskustannus. Asiakassetelin voi myöntää |
hyvinvointialueen (tai kunnan) yksikkö. Kyse ei ole asiakkaan käteen tai tilille annettavasta rahasta tai setelistä |
. Asiakas voi valita asiakassetelillä annettavan |
palvelun tuottajaksi sellaisen tuottajan, jonka |
hyvinvointialue on hyväksynyt. |
Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle tietoa palveluntuottajista, joilta asiakas voi saada palveluja asiakassetelin perusteella |
. |
Hakemus palveluntuottajaksi | Yrityksen tekemä hakemus, jolla se hakee palvelusetelijärjestelmän piirissä toimivaksi palveluntuottajaksi. Yrityksen tulee liittää hakemukseen vaaditut liitteet sekä tarvittavat tiedot yrityksen toimipaikoista |
(sekä mahdollisesti työntekijöistä) palvelualueen edellytysten mukaisesti. Kun yritys haluaa täydentää tarjontaansa esim. uusilla toimipaikoilla tai työntekijöillä, se voi täydentää hakemustaan |
Henkilökohtainen budjetti
Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseva vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi saada henkilökohtaisen budjetin maakunnan liikelaitokselta. Henkilökohtainen budjetti tarkoittaa maakunnan liikelaitoksen sitoumusta korvata asiakkaan palvelun kustannukset henkilökohtaisessa budjetissa määrättyyn arvoon saakka.
Maakunnan liikelaitos määrittää ennalta henkilökohtaisella budjetilla rahoitettavat palvelut ja budjetin euromäärän. Asiakas voi hankkia tarvitsemiaan palveluja tämän sovitun rahasumman mukaisesti. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa.
Henkilökohtaisen budjetin saaminen edellyttää, että asiakkaalle on laadittu asiakassuunnitelma ja sen yhteydessä on arvioitu edellytykset henkilökohtaiseen budjetin käytölle. Edellytyksenä on, että henkilö tarvitsee jatkuvaa ja laaja-alaista apua tai tukea ja että hän pystyy joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hallinnoimaan henkilökohtaiseen budjettiin kuuluvat palvelunsa.
Asiakas voi itse päättää, mistä hän hankkii asiakassuunnitelmansa mukaiset palvelut ja hän voi vaikuttaa myös palvelujen sisältöön. Näin asiakas saa yksilölliseen tilanteeseensa sopivia palveluja. Hän voi henkilökohtaisen budjetin turvin hankkia esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan. | |
Hinnasto | Hinnasto muodostaa palvelusetelillä tai ostopalveluina tarjottavien palveluiden valikoiman sekä palveluiden hinnat. |
Subventiot ja palveluntuottajan hinnasto ovat samassa muodossa, jonka |
HinnastonHallinta
palvelunjärjestäjä määrittää. | |
Hyvitys | Jos palveluntuottaja on kirjannut palveluita, joita ei ole toimitettu ollenkaan tai oleellisesti virheellisesti (aiheellinen reklamaatio), perii |
palvelunjärjestäjä palveluntuottajan saaman maksun takaisin. |
Palvelunjärjestäjä |
Palvelunjärjestäjä, jonka vastuulla on palveluiden tarjoaminen. |
Palvelunjärjestäjä voi tarjota palvelut asukkailleen omana tuotantona, palveluseteleillä tai ostopalveluna. Kunta, kuntayhtymä |
tai |
hyvinvointialue voivat olla |
palvelunjärjestäjiä. | |
Järjestämistapa | Palvelun järjestämistapa, joka voi olla esim. palveluseteli |
tai ostopalvelu. Palvelusetelijärjestelmän prosesseissa on eroja riippuen palveluiden järjestämistavasta. Palveluseteli on tapa tuottaa |
palveluja palvelunjärjestäjän hyväksymien yksityisten palveluntuottajien avulla. Palvelusetelin arvon päättää |
palvelunjärjestäjä. Ostopalvelussa yritys on valittu kilpailutuksen kautta tuottamaan palveluita, joita |
palvelunjärjestäjä yritykseltä tilaa. |
Kapitaatiomaksu |
KATSO, korvataan 2019 suomi.fi yrityksen puolesta-asioinnilla
Verohallinnon tarjoama järjestelmä yritysten käyttäjien tunnistautumista varten.
Kiinteä korvaus, jonka hyvinvointialue maksaa Kelan kautta esim. yksityiselle lääkäriasemalle asiakkaasta kuukausittain. Korvaus perustuu ikään, sukupuoleen, työssäkäyntiin, sairastavuuteen ja muihin tekijöihin. | |
NIMKO-Pääkäyttäjä / nimenkirjoitusoikeudellinen pääkäyttäjä | Vain nimenkirjoitusoikeudellinen voi lähettää hyväksytettäväksi eli ”allekirjoittaa” |
Katso-rinnakkaispääkäyttäjä
palveluntuottajaksi hakeutumisia. | |
Laatuindeksi | Laatuindeksi kuvaa yrityksen tuottamien palveluiden laatua. |
Palvelunjärjestäjä määrittelee säännöt, joiden mukaan laatuindeksi päivittyy, ja joiden mukaan laatuindeksin tietoja esitetään. Jos yritys saa huonoa palautetta tai jättää vastaamatta siltä pyydettyihin vastineisiin, sen laatuindeksi laskee. Antamattoman palautteen vaikutus laatuindeksiin voidaan määritellä positiiviseksi, koska asiakkaat antavat harvemmin palautetta hyvin tai normaalisti sujuneesta palvelusta. Laatuindeksi voidaan esittää käyttöliittymässä yrityksen tietojen yhteydessä. Lisäksi voidaan kuvata, kuinka suureen määrään palautteita tai toteutuneisiin palvelutapahtumiin laatuindeksi perustuu, ja millä aikavälillä toteutuneet palvelutapahtumat on otettu huomioon laatuindeksissä. | |
Omavastuuosuus | Maksu, jonka asiakas maksaa yritykselle palvelusetelin arvon eli |
palvelunjärjestäjän subventoiman osuuden lisäksi. Kaikilla palvelualueilla asiakas ei maksa omavastuuosuutta. Omavastuuosuuden laskeminen on mahdollista palvelusetelijärjestelmässä. | |
Ostovoima | Asiakkaalle myönnetty tukimuoto, joka voi olla tyypiltään palveluseteli tai ostopalvelu. |
Palaute | Asiakas tai hänen puolesta-asioijansa voi antaa palvelusta palautetta. Palautetta annetaan |
palvelunjärjestäjän valitsemien palautekysymysten mukaisesti esim. palvelun laatuun tai sujuvuuteen liittyen. Lisäksi asiakas voi antaa avointa palautetta ja pyytää palveluntuottajalta vastinetta palautteeseen. Palautteet ja vastineet näkyvät myös |
palvelunjärjestäjän edustajalle. Palaute vaikuttaa palveluntuottajan laatuindeksiin |
palvelunjärjestäjän määrittelemällä tavalla. Palautteen voi antaa vain palvelutapahtumaan liittyen. Ts. palautetta voi antaa vain sellainen henkilö, |
joka on saanut palvelua. | |
Palvelualue | Palveluluokat jakautuvat palvelualueisiin, joita ovat mm. vammaispalvelut |
ja suun terveydenhuolto. Eri palvelualueilla on erilaisia palvelusetelijärjestelmän käyttämiseen liittyviä tarpeita ja edellytyksiä. | |
Palvelu | Palvelualue sisältää useita erilaisia palveluita, joita ovat mm. kotihoito tai henkilökohtainen apu. |
Palveluluokka | Palveluseteleillä ja ostopalveluina tarjottavat palvelut jakautuvat palveluluokkiin, joita ovat mm. sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut. Palveluluokkien avulla järjestelmän ja palveluiden käyttöä voidaan raportoida eri tahoille. |
Palvelupäätös / Palvelusuunnitelma / Palvelu- ja hoitosuunnitelma |
Palvelunjärjestäjä tekee päätöksen palveluiden myöntämisestä asiakkaalle. Päätös kirjataan ylös ja siihen voi liittyä palvelu- tai hoitosuunnitelma. Tämän palvelukokonaisuuden palveluista osa tai kaikki voidaan toteuttaa palvelusetelillä. | |
Palvelusisältö | Palvelusisältö on palveluiden perusyksikkö, joka kuvaa tiettyä palvelua. Palvelusisältö voidaan yksilöidä koodilla tai yksityiskohtaisella kuvauksella. Yhden palvelun sisällä voi olla useita eri palvelusisältöjä. |
Palveluseteli | Palveluseteli sisältää palvelukokonaisuuden tai yksittäisen palvelun, johon asiakas on oikeutettu. Palveluseteliä voi käyttää palvelun maksamiseen osittain tai kokonaan, riippuen palvelusetelin omavastuuosuudesta. Tässä yhteydessä palvelusetelillä tarkoitetaan sähköistä palveluseteliä. Tieto sähköisen palvelusetelin myöntämisestä, asiakkaasta, setelin käytöstä, palveluntuottajasta ja palvelun tilityksestä säilyy ja päivittyy koko ajan palvelusetelijärjestelmässä |
. Palveluseteli on tapa tuottaa |
palveluita |
palvelunjärjestäjän hyväksymien yksityisten palveluntuottajien avulla. Palvelusetelin arvon päättää |
palvelunjärjestäjä. | |
Palvelusetelin rivi | Palvelusetelin varsinainen sisältö muodostuu yhdestä tai useista riveistä. Rivillä on |
kuvaus palvelun sisällöstä, määrästä ja mahdollisesta toistuvasta jaksosta. Rivi toimii perusyksikkönä myös hinnastoissa ja tilityksessä. Palvelusisältö liittyy hinnastoon ja laskentatunnisteeseen, yhdellä rivillä voi olla yhtä palvelusisältöä ja yhdellä setelillä voi olla useita rivejä saman palvelun palvelusisältöjä. | |
Palvelutapahtuma | Varsinainen palvelu toteutetaan palvelutapahtumassa, johon asiakas ja palveluntuottaja osallistuvat. Palvelutapahtumaan liittyy palvelun varaaminen ja kirjaaminen. |
Palveluntuottaja | Palvelusetelin tai ostopalvelun piirissä olevaa palvelua toteuttava yritys, jolla voi olla useita toimipaikkoja |
(ja työntekijöitä). Yritys voi käyttää myös alihankkijoita. | |
Palveluntuottajan hinnasto | Palveluntuottajaksi haluava yritys ilmoittaa hakemuksessaan palveluidensa hinnat |
palvelunjärjestäjän pyytämässä muodossa. Hinnastossa on myös voimassaoloaika, jonka avulla palveluntuottaja voi päivittää hintojaan ja informoida siitä asiakkaita ja |
palvelunjärjestäjän edustajia. | |
Puolesta-asioija | Asiakas, joka ei itse kykene käyttämään palveluseteleitä ja/tai palvelusetelijärjestelmää, voi antaa toiselle henkilölle/henkilöille valtakirjalla tai kirjallisella suostumuksella oikeudet hoitaa palveluseteleihin liittyvää asiointia. |
Reklamaatio | Asiakas voi tehdä reklamaation epäonnistuneesta tai virheellisestä palvelusta tai palvelutapahtumasta. Asiakas voi pyytää palveluntuottajalta vastinetta reklamaatioon ja välittää tekemänsä reklamaation tiedoksi |
palvelunjärjestäjän edustajalle. Reklamaatio voi vaikuttaa palvelun hyväksymiseen ja tilitykseen. |
Saldo-ostovoima |
Palvelunjärjestäjä voi myöntää tunteja tai euroja käytettäväksi yhteen tai useampaan palveluun. Euromääräisessä palvelunjärjestäjä maksaa palveluntuottajalle hinnaston mukaisen hinnan. Tuntimääräisessä palvelunjärjestäjä maksaa palveluntuottajalle palvelusisällön mukaisen subvention. |
Subventio |
Palvelunjärjestäjän maksama osuus palvelusta. |
Palvelunjärjestäjä ilmoittaa palvelusisällöt, joille se maksaa subvention |
eli joille voidaan muodostaa palveluseteli |
. Riippuen palvelualueesta, subventio voi olla kiinteä summa per palvelusisältö tai muuttuva arvo, johon asiakkaan tulot vaikuttavat. |
Palvelunjärjestäjän palveluntuottajalle maksaman subvention lisäksi, asiakkaalta voidaan laskuttaa omavastuuosuus, joka maksetaan palveluntuottajalle tai asiakasmaksun muodossa |
palvelunjärjestäjälle. | |
Sääntökirja / Käsikirja | Sääntökirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, jolla järjestäjä asettaa palvelusetelilain (569/2009) 5 §:ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit ja mahdolliset muut vaatimukset palveluntuottajille. Hakeutuessaan palveluntuottajaksi yritys hyväksyy sääntökirjan ja sitoutuu siinä määriteltyihin ohjeisiin, käytäntöihin ja periaatteisiin. Sääntökirja ei ole sopimus |
palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan välillä. |
Taltioni
Tilaajavastuu / VastuuGroup | Tilaajavastuun tuottaman palvelun kautta saadaan kaikki erilaisista viranomaisrekistereistä tarvittavat tarkistustiedot sekä vakuutuslaitosten sekä eläkelaitosten palveluntuottajaan liittyvät tiedot yhdellä kyselyllä. |
Tilitys | Järjestelmä kerää tiedon toteutuneista palvelutapahtumista ja muodostaa maksuaineiston, jonka perusteella maksetaan palveluntuottajalle toteuman ja palvelusetelin arvon /ostopalveluissa palvelusisällöstä sovitun hinnan mukainen korvaus. |
Vaihtoehtona toimipaikalle, palveluntuottajalla voi olla useita toiminta-alueita esimerkiksi kotihoidossa. Toiminta-alue on alue, jonka sisällä palveluntuottaja tarjoaa palveluita. Toiminta-alueella on tietyt kunnassa ja palvelualueella määritellyt edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta toiminta-alue voidaan hyväksyä. Tarkasta haku-ohjeista käyttääkö järjestäjä tätä tuottajan osaa.
Toimipaikka | Yrityksellä voi olla useita eri paikoissa sijaitsevia toimipaikkoja. Toimipaikoilla on tietyt |
palvelunjärjestäjällä ja palvelualueella määritellyt edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta toimipaikka voidaan hyväksyä. | |
Työntekijä | Yrityksen palveluksessa oleva palvelun vastuuhenkilö tai suun terveydenhuollon palveluissa palvelua tuottava hammaslääkäri tai suuhygienisti. |
Vastine | Jos asiakas pyytää palveluntuottajalta vastinetta palautteeseen, on palveluntuottaja velvoitettu toimittamaan vastine sovitun määräajan kuluessa. Vastineessa palveluntuottaja voi vastata asiakkaan palautteeseen |
Yksikkö
. |